maanantai 12. helmikuuta 2018

Välilaskusekoilua Dohassa



Pari viikkoa sitten Denpasarin lentokentällä oli täysi hulina päällä. Qatar Airwaysin lento Balilta Dohaan oli myöhässä, jonka seurauksena missasimme jatkolennon Dohasta Helsinkiin, ja seuraava vapaa lento lähti vasta seuraavana päivänä neljältä. Koska myöhästyimme niukin naukin jatkolennolta, jouduimme (tai oikeastaan saimme) viettää ylimääräisen vuorokauden Dohassa.

Kun muutama viikko aiemmin olimme lentäneet Suomesta Dohan kautta Balille, meillä oli yli 10 tunnin odottelu Dohassa. Tällöin olimme kuitenkin lyhyen yölennon jäljiltä aivan liian väsyneitä lähteäksemme etsimään taksia ja kierrelläksemme Dohaa. Totta puhuakseni, odotukseni Dohasta eivät olleet kovin kummoiset: pidin sitä pelkkänä "keskelle ei mitään" rakennettuna pilvenpiirtäjäkaupunkina, josta ei löytyisi yhtikäs mitään kiinnostavaa. Voi, miten väärässä olinkaan!


Doha on siis Persianlahdella sijaitsevan Qatarin pääkaupunki. Qatar Airways, jolla lensimme, tarjosi meille myöhästymisen takia asiaankuuluvasti hotellimajoituksen Dohasta sekä illallisen ja aamupalan. Koneen saapuessa Balilta Dohaan lentokentällä oli vähän hämminkiä ja odottelua, kun kaikki Helsinkiin jatkavat parveilivat samassa paikassa henkilökunnan yrittäessä tarkistaa kaikkien passeja, jatkolentoja ja yöpaikkoja. Siinä vaiheessa, kun pääsin 10 tunnin lennon jälkeen syömään, suihkuun ja nukkumaan olin kuitenkin supertyytyväinen, ettei tarvinnut kököttää koneessa matkalla Helsinkiin.



Seuraavana aamuna Dohassa kävimme kiertelemässä kaupunkia muutaman tunnin ajan. Aika nopeasti huomasin, että paikka ei todellakaan ollut pelkkiä pilvenpiirtäjiä. Majoituimme kaupungin "vanhemmassa" osassa, jonka lähellä oli esimerkiksi Souq Waqif ja Islamilaisen taiteen museo. Jälkimmäinen tosin aukesi perjantaisin vasta puoli kahdelta iltapäivällä, enkä siis suureksi harmikseni päässyt siellä käymään.

Souq Waqif



Souq Waqif oli sokkeloinen markkina-alue, josta kierrellessä löytyi yhtä sun toista. Souq Waqifissa oli myös ravintoloita joihin istahtaa alas, mutta me tyydyimme tällä kertaa vain ihastelemaan kauniita mattoja, lamppuja ja muita toinen toistaan kauniimpia asioita. Souqista löytyi myös lemmikkieläimiä, jotka näyttivät todella surullisilta kököttäessään pienissä häkeissä auringon paisteessa. Vähän kauempaa markkina-alueesta löytyi myös aitaus täynnä kameleita, jotka huomasimme sattumalta kummastellessamme yhtäkkiä ilmassa leijuvaa hajua :D



Rantabulevardin varrella oli näkymät satamaan, kaupungin uuteen osaan ja Islamilaisen taiteen museoon

Souq Waqifin ympäristön lisäksi kävelimme pitkin palmujen reunustamaa Dorniche-rantabulevardia, jonka varrella on vanha satama ja ulkoapäin katsottunakin hieno Islamilaisen taiteen museo. Lahden toisella puolella komeili Dohan uusi osa ja sen hulppeat pilvenpiirtäjät. Bulevardilla tepastellessa oli kyllä tyytyväinen että sai nauttia vielä ylimääräisen päivän lämmössä ennen Suomeen palaamista.

Loppujen lopuksi oli siis onni onnettomuudessa, että lentomme myöhästyi. Dohasta löytyi lyhyelläkin visiitillä mielenkiintoista nähtävää, ja kaupunki oli niin paljon enemmän, mitä olin osannut odottaa. 


torstai 25. tammikuuta 2018

Seuraava kohde: Gdansk

Kuva täältä

Balilta on kotiuduttu erinäisten välilaskusotkujen jälkeen, mutta seuraavan reissun lentoliput kuumottelee jo taskussa (lue: sähköpostien syöverissä). Kirjoittelen kyllä vielä lisää juttua Balista, mutta ensin kerron seuraavasta reissusta, joka on jo kolmen viikon kuluttua!

Tällä lukukaudella käyn yliopistolla vain kerran tai kahdesti viikossa, joten kun bongasin reilulla kolmellakympillä menopaluulennot Turusta Gdanskiin, päätettiin parhaan ystäväni kanssa varata viiden päivän lomareissu Puolan rannikkokaupunkiin. Tarkoitus on ottaa rennosti ja lähinnä tutustua kaupunkiin sekä syödä hyvin, vaikka tuskin maltan lukukaudenkaan keskellä vain homehtua hotellissa :D

Gdansk on meille molemmille uusi kohde, vaikka syksyllä kävin kyllä muuten Puolassa. Nyt kaikki vinkit ovatkin tervetulleita. Mitä nähdä ja tehdä helmikuisessa Gdanskissa? Ja mikä tärkeintä: mistä saa parhaat ruuat?

Gdanskin jälkeen hyppään melkein heti uudestaan koneeseen, kun tehdään ainejärjestömme järjestää hiihtolomien aikaan muutaman päivän visiitin Berliiniin. Nyt onkin siis nopeaan tahtiin tulossa kaksi kaupunkireissua, täytyy pitää matkalaukut valmiina!

perjantai 12. tammikuuta 2018

Terveisiä Ubudin apinametsästä



Vaikka mun arki ei ala vielä seitsemään päivään, on tässä viikonlopun kunniaksi läjäpäin kuvia, jotka nappasin Ubudin apinametsästä. Apinametsä (Sacred Monkey Forest Sanctuary) on Ubudin eteläpäässä oleva alue, jossa apinat elävät vapaasti vanhojen hindutemppelien ympärillä olevalla luonnonsuojelualueella. Alue itsessään on jo todella hieno, ja pääsymaksu oli aikuiselta 50 000 rupiaa, eli noin 3 euroa.

Alueella elävät yli 600 makakia ovat ovelia pikkukavereita, ja heti nähdessään jotain näpistämisen arvoista ne kävivät kiinni. Alueelta pystyi ostamaan banaaneja, joita sai syöttää makakeille, ja suurimman temppelin ympäristö olikin täynnä banaaninkuoria ja hieman pullukoita apinoita.

Saana osti muutaman pikkubanaanin, ja yksi apina hoksasi heti, että tuosta laukusta löytyy välipalaa :D Halusin itsekin antaa söpöimmälle apinalle banaanin, vaan heti kun sain banaanin käteeni yksi ryökäle kiipesi olkapäätäni pitkin, nappasi banaanin kädestä ja istahti siihen syömään herkkuaan.

Nauttikaa siis näistä veijareista, ja hyvää alkavaa viikonloppua! :)

Tämä pikkuinen odotti kiltisti, että banaania tarjotaan ensin.



 Tämä oli astetta ahneempi kaveri: anastettu banaani melkein kokonaisena suussa.


Janoinen kaveri


Tämä kaveri jotenkin vaistosi, että laukusta löytyy banaani...

... ja mussutti ansaitsemansa herkun tyytyväisenä


"Ei saa mennä!" Saana nappasi tämän kuvan makakista, joka ojensi pienempäänsä :D

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Joogatunteja ja rantaelämää Canggussa



Istun ilmastoidussa autossa matkalla Denpasarin lentokentältä ensimmäiseen majapaikkaani Balilla. Auto mutkittelee asfalttiteitä pitkin, jotka tuntuvat muuttuvan kapeammiksi jokaisen risteyksen jälkeen. Ohitse vilahtavat Denpasarin vilkkaat kadut, ja tilalle tulevat punakattoiset talot ja riisipellot. Lopulta auto pysähtyy, ja astun ulos. Ilma on kuumaa ja kosteaa, ja t-paita liimautuu ihoon kiinni välittömästi. Kadun päässä avautuu ranta, jossa surffarit kesyttävät korkeita aaltoja. Joka puolella on vihreää, ja ympärilläni raikaa ihmisten puheensorina ja mopojen pärinä. Olen saapunut Cangguun.

Vietin 5 (oikeastaan 4, koska ensimmäinen päivä meni pitkästä lennosta ja jetlagista toipumiseen) ihanaa päivää rentoutuen ja joogaten Balin eteläosassa Canggussa siskoni kanssa. Canggu oli matkamme ensimmäinen stoppi, ja aloitimme kolmen viikon Balin reissumme todella helpolla laskeutumisella pakkasesta tropiikkiin.


Päivät kuluivat noudattaen melko samanlaista kaavaa: aamupala, vähän löhöilyä, joogaa, rannalla käyskentelemistä, syömistä ja vielä vähän lisää joogaa ja syömistä. Majoituimme ihanan kodikkaassa Serenity Eco Guesthousessa, ja meidän 8 hengen jaetussa huoneessa olimme lähes koko ajan ainoat asukkaat. Muuten majapaikassa oli kyllä vilinää ja tunnelmaa.





Samaisessa paikassa osallistuimme myös useille joogatunneille, joita vetivät taitavat paikalliset joogaopettajat. Lisäksi Serenity Eco näki oikeasti vaivaa pienentääkseen aiheuttamaansa hiilijalanjälkeä, esimerkiksi lähes kaikki ruoka oli vegaanista ja ylimääräistä kemikaalien käyttöä vältettiin. Täältä iso suositus paikalle!

Tämä pikkukaveri seurasi meitä rannalle ja viihdytti peuhaamalla meressä ja märässä hiekassa.

Batu Bolong Beach

Majoitus oli aivan Canggun suosituimman rannan Batu Bolong Beachin vieressä, joten kävimme myös rannalla vaeltelemassa monta kertaa. Suurten aaltojen takia emme käyneet uimassa, vaikkakin vaatteet kastuivat napaan asti useaan kertaan, kun käppäilimme liian lähellä rantaviivaa :D Ranta oli joka päivä täynnä surffareita, joskin merestä jatkuvasti rantaan huuhtoutuvat roskat rumensivat muuten siistin rannan tunnelmaa.

Joka tapauksessa Canggu oli ihana ja helppoakin helpompi aloitus meidän Balin matkallemme. Hyvä ruoka, lämmin sää, joogatunnit ja rantaelämä poistivat tehokkaasti syksyn stressin ja aikaerorasituksen, minkä jälkeen jaksaa jatkaa reissua astetta vauhdikkaammin.


maanantai 1. tammikuuta 2018

Hyvää uutta vuotta 2018!



Vuosi 2018 toivotettiin tervetulleeksi viime yönä. Yleensä juhlin vuoden vaihtumista sormet kohmeessa ja huopikkaat jalassa, mutta tällä kertaa paljaiden jalkojen alla oli vain lämmintä hiekkaa ja suolavettä.

Vietin uutta vuotta siskoni kanssa Balilla Canggussa. Rakettien pauke kuului jo aamupalapöydässä, vaikka yhtäkään ilotulitteita en päivänvalossa nähnyt. Auringonlaskun aikaan suuntasimme lähimmälle rannalle Batu Bolong Beachille. Rannan ympärillä baarit olivat tupaten täynnä, ja juhlakansaa oli 62-vuotiaasta bilemummosta vitivalkoisiin turisteihin (joihin lukeuduin itsekin). Kun pieneen pöytäämme oli ahtautunut toista kymmentä ihmistä, oli aika toivottaa uusille tuttavuuksille hyvää ensi vuotta ja siirtyä väljemmälle rantahiekalle.

Koko kilometrien mittainen rantaviiva hehkui ilotulitteiden loisteessa samalla kun aallot kuljettivat lämmintä merivettä varpaille. Musiikki raikasi, ja sädetikkuja sytytettiin samalla kun rannalle virtasi yhä enemmän ihmisiä. Kun vuoden 2017 viimeiset minuutit olivat käsillä, räjähti koko taivas täyteen valoa ja pauketta. Uusi vuosi otettiin vastaan tanssien jalat hiekassa ja tukka sekaisin. Voiko tälle vuodelle parempaa aloitusta edes toivoa?

Hyvää uutta vuotta 2018!


torstai 7. joulukuuta 2017

Tuhkapilvi matkan tiellä

Kuva täältä

Viimeiset pari viikkoa olen jännittänyt kotosalla, sillä varasin pari kuukautta sitten siskoni kanssa lentoliput kolmen viikon reissulle Balille. Lähtö olisi joulukuun lopussa, mutta Agung-tulivuori Balilla päätti heittäytyä hankalaksi ja on puhkunut sisuksistaan tuhkapilviä, jotka ovat sekoittaneet lentoliikenteen saarella ihan totaalisesti.

Balin lentokenttä on ollut nyt välillä auki, välillä suljettu, joten saapa nähdä, mikä on tilanne kolmen viikon päästä. Tulivuori ei vaikuta niihin alueisiin, jonne olemme matkustamassa, mutta reissun päälle on vähän paha lähteä jos koneet eivät lennä :D Ja tietysti jos Balille asti pääsee, niin saa jännittää pääseekö sieltä pois. Jos tulivuori päättää purkautua tai pölläyttää lisää tuhkaa lähtöpäivinä, voi olla, että saarelle joutuu jumiin useaksi päiväksi. Onneksi omat aikataulut ovat joustavat, ja mahdollinen parin päivän viivästys ei vaikuta mihinkään.

Tällä hetkellä lentokenttä on ilmeisesti auki, ja toivottavasti myös pysyy auki. Silti, kesken kiireisen opiskelun ei ole ollut herkkua googlailla mahdollisia uusia reissukohteita, jos käy niinkin ikävästi, että Balin reissu täytyy lykätä toiseen ajankohtaan.

Pidetään peukut pystyssä, että kolmen viikon päästä istun rauhallisesti lentokoneessa matkalla aurinkoisempiin maisemiin!


perjantai 17. marraskuuta 2017

10 kuvaa ja tarinaa -haaste


Annetaan kuvien kertoa tarinansa.

Where to Next- blogin Niina teki tällä viikolla hauskan haasteen, johon ajattelin itsekin tarttua! Ideana on jakaa valmiiksi määrättyjen otsikoiden alle 10 kuvaa, ja halutessaan kertoa niistä muutamalla sanalla.

Pitää kai myöntää, että mulla ei ole kuvaa haasteen ensimmäiseen kohtaan eli "kuva lentokoneen siivestä". En ole jaksanut niitä yleensä reissussa ottaa, koska ne näyttää kaikki kuitenkin samalta :D Ensimmäisetkin lentokoneen siivistä otetut kuvat olen poistanut "tylsinä".

Aloitetaan siis suoraan numerosta kaksi!


2. Paras vahingossa onnistunut otos
Tämä kuva on otettu viime elokuussa Krakovassa, jossa satuin juuri oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Olin kuvailemassa vanhaa kaupunkia auringonlaskun aikaan, ja hoksasin torilla leijailevan saippuakuplia. Kävin äkkiä räpsäisemässä kuvan, joka onnistuikin iltahämärässä yllättävän hyvin!



3. Matkakuva, joka saa hyvälle tuulelle
Ei varmaan tarvitse selittää, miksi tämä ilmeikäs vuori saa minutkin hymyilemään. Kuva on jossain päin Pohjois-Norjaa, missä vuoren rinteillä oli siellä täällä hiukan lunta tätä "potrettia" varten. Tästä kuvasta tulee vähän mieleen muumien mörkö, joskin tyytyväisenä :D


4. Luontokuva
Tämä kuva on otettu viime kesänä Kevon luonnonpuistossa Kevon kanjonin vaellusreitillä. Suomalaista luontoa parhaimmillaan.


5. Kuva yläilmoista
Valitessani kuvaa tähän ja edelliseen kohtaan, mietin paljon kumman laitan kumpaan. Molemmat ovat nimittäin luontokuvia yläilmoista! Tämä on kuitenkin otettu melkein pilvien korkeudelta, joten ansaitsee paikkansa tässä kohdassa. Kuva on Slovakiasta Tatra-vuorilta viime kesältä.


6. Postikorttimaisema
Isoissa kaupungeissa on parasta etsiä jokin näköalapaikka, josta avautuu maisema koko kaupunkiin. Budapestissä tämä paikka on kukkulan päällä sijaitseva Budan linna.


7. Kuva matkaseurasta
Tämä kuva on otettu Tromssassa 2016 syksyllä, kun teimme neljän hengen kaveriporukalla road tripin Oulusta Lofooteille ja takaisin. Yksi huikeimpia reissuja huikeassa seurassa!


8. Fiilistelykuva palmun alla
Palmujen alle en ole vielä juurikaan päässyt, mutta lähimmäksi etelän lämpöä pääsin 2016 keväällä Kroatiassa Splitissä. Vaikka oli vasta huhtikuu, aurinko porotti jo mukavasti ja rantakadun palmut saivat unohtamaan Suomen loskaisen kevään.


9. Hyvää huomenta -kuva
Taas luonnon helmaan! Tämäkin kuva on otettu Kevon luonnonpuistossa, ja olihan siellä kaunista. Parasta on pystyttää teltta illalla hämärässä, ja herätä aamulla auringonpaisteeseen ja nähdä leiriytymispaikka ihan uudella tavalla.


10. Lempikaupunkini
Kaikki tiet vievät Roomaan! Ja niin vie minunkin tieni vielä uudelleen ja uudelleen. Olen rakastunut vaikka kuinka moniin upeisiin paikkoihin, mutta jos täytyy nimetä yksi kaupunki, vastaukseni on Rooma. Ainakin toistaiseksi ;)

Toivottavasti tämä postaus oli viihdyttävä, tarttukaahan rohkeasti haasteeseen! Alkuperäinen haaste löytyy Journey Diary -matkablogista.